Joskus lähti puheeksi mitä kaikkea outoa prätkisjaksoissa onkaan. Eniten hörähtelyä ovat saaneet aikaan Hikkori tikkuri, proffa ja Pyöreänpöydän prätkäritarit jaksot, joissa on esiintynyt sellaisia asioita, joita ei yksinkertaisesti voi jättää oikaisematta. Sanga otti tehtäväkseen kirjoittaa muutamia perustotuuksia dinosauruksista ja dinosaurusten ajasta. Kiitos.
Disclammer en omista prätkähiiriä enkä vanno että jokainen asia on 100% varma tämä on vain omatulkintani omien muistikuvien varassa kirjoitettu artikkeli siitä mikä omasta mielestäni tässä jaksossa mätti nuorempana. Tämän kopiointi ja levittäminen ilman lupaa on myös kielletty, Ukulla on täydet oikeudet käyttää tätä artikkelia haluamallaan tavalla
Sanga
Juttelin tässä taannoin kavereideni kanssa, Prätkähiiret Marsista sarjan jakson Hikkori tikkori, proffa ja sain makeat naurut. Mieleen tulvi vahvasti muistot siitä kun näin jakson ensimmäistä kertaa ollessani noin seitsemän vuoden ikäinen. Odotin tapani mukaan lauantaiaamua ja viikon präktähiiri jaksoa pari vuotta nuoremman pikkusiskoni kanssa. Varmistimme varmaan kahdeksatta kertaa että nauhoitus oli päällä…
Olin aivan haltioissani kun kävi ilmi että prätkähiiret pääsisivät tutustumaan dinosaurusten ihmeellisen maailmaan, jotain mistä itse saatoin vain unelmoida. Olin tuohon aikaan vähintäänkin yhtä innokas dinofani kuin prätkisfani. Kuvassa avautui varsin minun silmissäni trooppinen maailma ja heti ensimmäisenä mieleeni iski että kyseessä voisi olla Sahara ja muistelin että eräässä dinosauruksista kertovassa kirjassa jota äiti oli joskus lukenut minulle oltiin mainittu että liitukauden lopulla kun kasvikuntaan ilmestyivät käpypuiden ja saniaisten lisäksi myös mm. lehtipuita ja kukkia, ruohosta en ollut täysin varma. Muistan elävästi miten yritin muistaa kuuluiko ruoho liitukauden uusiin tulokkaisiin, en muistanut joten keskityin taas präktähiiriin.
Vahvistusta siitä, että kyseessä oli, liitukausi sain siitä, kun paikalle ilmestyi tyrannosaurus, ajamaan prätkiksiä takaa. Tästä tulisi taatusti yksi kaikkien aikojen paras prätkähiiret jakso. Mutta kuinka ollakaan suuret odotukseni ammuttiin armottomasti alas.
Kiukuttelin pian siitä, kun tajusin että oltiin tulevaisuuden Chicagon alueella johon muistelin että tuohon aikaan olisi pitänyt olla huomattavasti karumpaa. Esim olihan koko etelä- Amerikka liitukauden lopuilla lähestulkoon Saharan kaltaista karua autiomaata joten ajattelin automaattisesti nuorempana että pohjois- Amerikka menisi samaan syssyyn.
Pahin kolaukseni oli kuitenkin kun Vinski sai uuden dinosaurusystävän. Pitkäkaulaisen Brontosauruksen, eikä brachiosauruksen kuten Santtu väitti. Tuohon aikaan en vielä tiennyt sitä että Brontosauruksia edes ollut olemassa. Asia selvisi vasta joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen meikäläiselle jonka vanhoissa dinosauruskirjoissa komeili vielä tiedot brontosauruksesta. Dinosaurus joka prätkähiirisää nosti Vinskin turvallisesti takaisin kielekkeen reunalle oli oikeasti siis mitä luultavammin apatosaurusuksen rungon omaava mutta toisaalta kaulan kaarre muistuttaa brachiosauruksen kun taas pääkin oli enemmän muodoltaan apatosaurusta (mm. koska brachiosauruksella on monien tietojen mukaan ollut jonkin lainen sarvi joka on muodoltaan ollut kapea lyhyehko laatta mikä tältä präkäsaurukselta puuttui).
Brachiosaurus eli myöhäisellä jurakaudella ainakin Pohjois- Amerikassa joka oli kooltaan valtava. Se saattoi hyvinkin painaa 50-85 tonnin väliltä ja arvioiden mukaan se saattoi kasvaa 20-24 m pitkäksi (kuonosta hännänpäähän), pitkän kaulansa ansiosta se saattoi ylettyä jopa 15 m korkeuteen syödessään lehtiä sekä havuja.
Brachiosauruksen eturaajat olivat n.4 m pituisia kun taas takaraajat olivat lyhyemmät. Tästä johtuen lajin selkä kaartui alaspäin joka vuoksi se kykeni kurottamaan kaulaansa ylettyäkseen syömään korkeammalta (nousemalla takaraajojensa varaan). Nippelitietona voisi lisätä että brachiosaurus tarvitsi hyvin suuren sydämen pumppaamaan verta pitkän kaulansa päähän joten tutkijat ovat epäilleet sen sydämen olleen lähes auton kokoinen kun taas verenpaineen arvellaan olleen 4 tai 5 kertaa ihmisen verenpainetta suurempi.
Brachiosauruksen tapaan myös Apatosaurus eli myöhäisellä jurakaudella (eli n. 140 miljoonaa vuotta sitten eikä todellakaan samaan aikaan, kuin prätkähiiri versiossa kukat sekä tyrannosaurus, tyrannosauruksen arvellaan eläneen muistaakseni n. 70- 65 miljoonaa vuotta sitten, samaten kun ensimmäiset kukat ilmaantuivat vasta liitukaudella). Brachiosaurukseen verrattuna apatosauruksen raajat olivat suhteellisen samanpituiset.
Apatosauruksen lonkankorkeus oli n. 4,5 m kun taas sen koko pituus saattoi parhaimmillaan olla jopa 21 m ja sen paino saattoi nousta 35 tonniin. Sen tiedetään liikkuneen kaikilla raajoillaan mutta mahdollisuutta siihen että se olisi saattanut kyetä nousemaan takajaloilleen murskatakseen vastustajansa eturaajojensa alle. Lajilla oli myös pitkä huiskamainen häntä jolla se pyrki säikyttämään vastustajansa. Tiedemiehet ovat myös epäilleet ettei laji pystynyt nostamaan kaulaansa 90 asteen kulmassa, koska silloin verenkierto aivoihin, olisi hidastunut merkittävästi. Samaten kun arvellaan että apatosauruksen verenkierto pään ja sydämenvälillä olisi voinut kestää jopa 2 minuuttia. Kaulanikamienkaan perusteella apatosauruksen kaula ei ollut kovinkaan joustava.
Ei tiedetä kuinka apatosaurukset pystyivät syömään tarpeeksi ylläpitääkseen suunnattomat ruumiinsa. Oletetaan, että ne söivät jatkuvasti, pysähtyen vain vilvoittelemaan, juomaan tai puhdistautumaan loisista.
Seuraava kauhun hetki koitti kun Santtu ilmoitti että tällä väittämällään ”brachiosauruksella” oli vain ”snadin pähkinän kokoiset aivot” olivat 1990 luvulla meikäläiselle liikaa. Siihen aikaan oli vakuuttunut että vain stegosauruksella oli pähkinän kokoiset aivot, mutta se minkä kokoiset sauropodeilla (jurakauden jättimäisillä kasvissyöjä liskoilla joihin niin brachiosaurus kuin apatosauruskin kuuluivat) oli, on vielä tänäkin päivänä ollut minulle kysymysmerkki. Ehkä olivat pähkinän kokoiset ehkä isommat.
Näin jälkeenpäin nauran edelleen penskana pedanttimaisuudelleni mikä ilmeni erityisesti dinosaurusten kohdalla ja kuinka kaikkein pahin kolaus oli se kun iki-ihana Rasvanahan morsmaikku ilmestyi kuvioihin. Reaktioni oli varmasti kuvauksellinen, harmi etten itse muista millainen ilmeeni oli kun näin että kaiken kauheuden kukkuraksi piirtäjät olivat sijoittaneet kamalan luolaihmisen dinosaurusten valtakuntaan.
Tuohon aikaan pidin Neandertalinihmistä ehdottomasti ensimmäisenä ”ihmisenä” joka eli 70 000- 28 000 vuotta sitten. Olivat sitten piirtäjät napanneet yli semmoiset 64 miljoonaa vuotta välistä pois. Tänään tiedän kyllä homo habiliksesta (kätevä ihmisestä), apinaihminen joka eli 1,8- 2,5 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa etc., mutta kuusi seitsemänvuotiaana olin ihan varma että ensimmäinen ihminen oli neandertalinihminen.
Lopulta se mikä sai Turbon älykkyysosamäärän laskemaan minun silmissäni, oli jakson lopussa kun Moto hinkui hodarille ja Turbo totesi sen olleen paras ajatus ”viiteen- kuuteen miljoonan vuoteen”. Siihen aikaan pidin itsestään selvyytenä että jokainen tietäisi dinosaurus kauden päättyneen arvioiden mukaan n. 65 miljoonaa vuotta sitten. Ei auta sen kommentin jälkeen pidin Turboa parin vuoden ajan joukon ehdottomana idioottina X)
